kävijälaskuri

perjantai 20. tammikuuta 2012

Rakkaalle isälleni



Sateenkaaren päässä on portti.......
Se on pieni portti, joka on täynnä pieniä kirsikankukkia.
Siitä mahtui kulkemaan läpi,  yksitellen.
Se on taivaanportti, pois maanpäältä, enkelten valtakuntaan.
Portin takana on enkelten laakso, ja paikka, jossa on
turvallista olla.
Se on uusi kaunis maailma.
Tuon portin taakse menit sinäkin, rakas isäni.

Tuon portin takaa kuulen sanasi:

 Älä seiso haudallain itkien;
en ole siellä, nuku en. 

 Jatkan elämääni tuhannessa tuulessa,
olen timantinhohde lumessa.
Olen aurinko,
joka kultaa viljaa,
syyssade, joka putoaa hiljaa.
Kun heräät aamun hiljaisuuteen,
olen ylitsesi maahan uuteen
matkaavien muuttolintujen lento.
Olen öisten tähtien loiste hento.
Älä seiso haudallain itkien;
en ole siellä - kuollut en.


2 kommenttia:

Sateenkaari kirjoitti...

Niin kauniit sanat ja kauniin varssyn myöta saattelet isasi matkaan.
Kerran tanne synnytaan.Kerran taalta lahdetaan.Meista jokainen.
Jaksamista ja voimia surutyöhösi.

Sinikka kirjoitti...

Kiitos Sateenkaari. Tällä hetkellä menen päivä kerrallaan eteenpäin. Koville tämä ottaa, mutta varmasti ajan myötä helpottaa. Mutta kiitos tuesta ja osanotosta.