Ote pienen kirjailijan kirjasta

 Tämä pieni kirjailijan alku, josta olen joskus aiemmin teille
kertonut. Hän on tänne blogiakin kirjoitellut, mutta nyt on
blogikirjoittelu ollut tauolla, koska poikani on alkanut kirjoittaa
kirjaa.
Nähtäväksi jää, saako hän kirjaa valmiiksi.
 Mutta tietysti kannustamme häntä siinä kovasti.
 Eikö niin?
 Tuota kirjaa on kirjoitettu jo pitkä pätkä, poikani luvalla laitan siitä tänne pienen pätkän.
 Tuo pätkä on kirjan alusta.

--------------------------------------------------------------

 

Pienessä kylässä kaikki väki oli innoissaan. He kasasivat vuosituhannen välein rakennettua pimeän yön juhla-aluetta.

                      Kylässä oli muutama pieni puuhökkeli, joissa kaikissa oikein valtavat olkikatot. Mökeissä oli pieni keittotila, jossa pieni tulisija ja pari pientä pöytää, olohuone, jossa pari nojatuolia, pöytä ja kirjahylly täynnä kaikenlaisia kirjoja, makuuhuone, joka oli pyöreä, ja jonka lattia oli täynnä lakanoita ja tyynyjä, joten asukkaat pystyivät hakemaan lakanan, tyynyn ja peiton, ja voivat mennä nukkumaan makuuhuoneen seinän viereen, ja tietenkin talossa oli pieni vessa/kylpyhuone.

Mutta yksi mies ei edes hymyillyt. Hänellä oli tärkeä tehtävä. Hän oli saanut tiedon, että suuren laakson toisella puolella olevasta pimeyden linnasta, on löydetty elämää. Ja juuri tämän miehen piti estää pimeyden sota.

Mies oli noin 87 vuotta vanha, ja hän oli pukeutunut vanhaan harmaaseen pitkään kaapuun, joka peitti kaiken muun paitsi kädet ja pään. Hänellä oli pitkä harmaa parta, joka oli kiinni sekaisissa ja pitkissä harmaissa hiuksissa.

Mies pakkasi tavaroitansa kiireellä, ja lopulta asetti ison tavarasäkkinsä kärryihin. Mies nousi kärryihin, ja lähti liikkeelle.

Kärryt olivat puuta, ja niitä veti kaksi oikein isoa härkää. Kärryissä oli umpipuurenkaat, jotka olivat kärryjen vanhetessa lohkeilleet.

Mies ajoi puroa ylittävän kivisillan. Hän katsoi vielä kerran taaksensa, ja huokaisi. Hän kohotti katseensa edessä kävelevään nuoreen mieheen.

”Minne olet menossa Kenway?” nuori mies kysyi. ”Minun täytyy mennä katsomaan yksi tärkeä asia. Sain tehtävän kuninkaalta.” Kenway sanoi. ”Kuninkaalta? Et voi olla tosissasi. mikä se tehtäväsi oikein on?” mies kysyi. ”Jotain mitä et saisi tietää.” Kenway sanoi. ”Kerro nyt.” mies aneli pyytävällä ilmeellä. ”Minun täytyy mennä katsomaan pimeyden linnasta, mitä siellä tapahtuu. Siellä on nähty liikettä.” Kenway sanoi. ”Todellako? Odota. Minä tulen mukaasi.”

Mies hyppää kärryihin kyytiin ja Kenway lähtee ajamaan eteenpäin.

-----------------------------------------------------------

Olen saanut lukea tuota kirjan alkua jonkun pätkää, ja se vaikuttaa todella mielenkiintoiselta.
Tämän kirjan tekemiseen voi mennä aikaa, mutta sen me suomme tällä nuorelle kirjailijan alulle.
Poikahan on vasta 13-vuotias, mutta  nuoresta iästään huolimatta hän on hyvin lupaava kirjailijan alku.


Kaikki jotka haluavat kannustaa poikaa kirjoittelemaan, voivat laittaa hänelle viestiä tämän blogin kautta!
Hän ei välttämättä juuri nyt omaa blogiaan kirjoittele, kun keskittyy tuon tekstin tuottamiseen.
Joten tämän kautta hän saa terveisenne.


Ja jos joku haluaa käydä lukemassa hänen kirjoittamia lyhyitä tarinoita, niin ne löytyy tästä.


http://juhoblom.blogspot.fi/2011/09/kirotut-merirosvot-luku-1.html


Tuohonkin osoitteeseen voi toki terveisensä jättää.