kävijälaskuri

lauantai 28. marraskuuta 2009

Elämän pyörteissä, osa 9


Onpas taas aikaa vierähtänyt, kun edellisen kerran olen kirjoitellut, mutta jos nyt jonkun rivin saisin taas kirjoitettua .




Niin, kun olimme selvnneet joulusta, olikin jo aika alkaa suunnitella tyttären ristiäisiä. Nimeä olimme pitkään miettineet, mutta keksimme sen lopulta. Itseasiassa lapsellamme oli ” työnimi ” jo kun hän oli vielä mahassa, vaikka emme tienneet edes kumpi sieltä tulee. Tämä ” työnimi ” jäi sitten tyttäremme nimeksi mutta siihen tuli myös kaksi muuta nimeä mukaan. Ristiäisiä menimme viettämään tuttuun tapaan Keski-suomeen ja tyttäremme kastoi sama pappi, joka oli pojatkin kastanut. Mutta tällä kertaa emme pitäneet ristiäisiä anoppini kotona vaan kirkossa.



Jatkui taas arki kaikkien juhlien jälkeen ja nautimme kovasti olostamme. Pojat saivat rauhassa olla ja kasvaa kotona. Oli ihanaa päästää pojat pihalle leikkimään, kun heillä oli siellä paljon tilaa ja tekemistä. Pikkuhiljaa koitti kevät, ja minä aloin miettimään pihaan istutuksia, joita sitten laitettaisiin, kun maa sulaa. Kuistimme viereen laitoin jotain kukkia, en nyt enää muista mitä ne oli, mutta kesän koittaessa ne olivat erittäin kauniita. Kun talo oli uusi, niin kukkapenkitkin olivat vielä kesken, joten lähdimme autolla hakemaan kiviä kukkapenkin reunaksi. Siinä sitten isäntä ja pojat tekivät kivireunusta kukkapenkkiin. Oli ihana katsella, kuinka pojat halusivat olla mukana kaikessa touhussa. Oli meillä siellä kasvimaakin, jossa kasvoi salaattia, ruohosipulia, porkkanaa, perunaa ja taisipa olla punajuuriakin. Siihen aikaan toinen poikamme tykkäsi kovasti salaatista ja hän kyykisteli useinkin salaattipenkissä syömässä salaattia ;D ja söi hän myös äidin ruohosipulitkin ;D Kerran tämä meidän ” salaattipoika ” oli nostanut kasvimaalta yhden hyvin pienen porkkanan ja tuli kysymään, että onko tämä jo kypsä? Kun sanoin hänelle, että ei se vielä ole kypsä, niin hän vei sen takaisin sinne kasvamaan ;D Eihän hän sen ikäisenä 5 v. ymmärtänyt, että ei se enää kasva, kun se on pois otettu. Mutta pitihän asia hänen mielestään kuitenkin varmistaa



Mukavasti jatkui elämämme tässä ihanassa omakotitalossa. Kunnes…………. Tarina jatkuu seuraavalla kerralla ;D

2 kommenttia:

Sateenkaari kirjoitti...

Olipa kiva juttu tuo salaattipojan porkkanan nosto.Hyva oivallus kuitenkin 5 vuotiaalta.
İhania joulun odotuksen paivia sinne Suomeen.

latindance kirjoitti...

Kiitos Sateenkaari ;)
Kyllä ne lapset aina keksivät ihania ja yllätyksellisiä juttuja.
Oikein mukavaa joulun odotusta teille myös ;D