Olin noin viikon sairaalassa poikani synnyttyä. Minä pääsin kotiin, mutta pieni poikani joutui vielä jäämään sairaalaan. Se tuntui hyvin surulliselta. Kävimme mieheni kanssa joka päivä hoitamassa poikaamme sairaalassa, kunnes tuli lopultakin hetki, että saamme hänet kotiin. Se oli meille ilon ja onnen päivä. Ja tästäkin hoidosta kiitän kovasti hoitajia, jotka silloin olivat hyvin meidän tukena.
Mieheni oli kotona kanssamme isyyslomansa loppuun ja sitten hän joutui jälleen lähtemään kursseille ja minä jäin kotiin yksin pienen vastasyntyneen poikani kanssa. Olin hieman hämilläni joistain asioista, olihan pieni vastasyntynyt niin uusi asia minulle. Onneksi sain paljon tukea ja hyviä neuvoja äidiltäni. Kiitokset jälleen kerran hänelle
Elämä alkoi pikkuhiljaa sujua pienen vauvan kanssa ja lopulta mieheltänikin loppui kurssit. Hän oli lopultakin kotona kanssamme ja saimme aloittaa oikean perhe-elämän. Mieheni kävi töissä ja minä olin kotona lapsemme kanssa.
Poikamme kasvoi kovaa vauhtia ja oppi paljon asioita. Tuli hetki, että aloimme katsella isompaa asuntoa, koska olihan opiskelija-asuntomme hyvin pieni. Ja kasvava lapsi tarvitsee tilaa liikkua ja olla. Lopulta saimmekin isomman asunnon, 3h+k. Se oli meille mukava hetki, kun saimme siirtää kamppeemme tilavampaan asuntoon. Ja kävipä vielä niin kivasti, että pääsimme asumaan poikamme kummien naapuriin. Aika meni kuin siivillä. Poika kasvoi ja pian jo vietimme hänen yksivuotis päivää. Siinä vaiheessa minä jo odotin toista lastamme
Jälleen kerran tähän on hyvä lopetella ja tästä on hyvä jatkaa ensi kerralla.
ELÄMÄN PYÖRTEISSÄ ___________________ Tästä blogista löydät kaikenlaista luettavaa. On runoja, ruokaohjeita ja kaikenlaisia pikku juttuja erilaisista elämäntilanteista. Sivun reunasta löydät myös toisen blogini osoitteen, jossa voit käydä lueskelemassa 50-luvun juttuja, muotia, musiikkia yms. Tervetuloa viihtymään blogini pariin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti