kävijälaskuri

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Päiväkirja

 Päiväkirja, viikkokirja tai mikä tahansa.


Alkuvuosi muutti ajatuksiani.
Isäni kuolema kosketti minua syvältä ja aloin laittamaan
asioita uuteen järjestykseen.

Olen laittanut opiskelupaikkahakemuksia, työhakemuksia yms.
Olen alkanunt suunnitella tulevaisuutta toisella tavalla.
Mielessäni on asioita, jotka haluaisin vielä toteuttaa,
ennenkuin se on myöhäistä.

Minulla on enää yksi vanhemmmistani elossa, äitini.
Ja hänkin asuu kaukana minusta.
Usein olen tuon alkuvuoden tapahtumien jälkeen tullut miettineeksi, että
mitä jos äidilleni sattuu jotain, enkä pääse hänen luokseen.
Kuka tuolloin ottaa minuun yhteyttä?
Onneksi on tämä nykyaika ja tietokoneet, joiden avulla
yhteydenpito onnistuu mukavasti.

Elämä on ihan liian kallis hukattavaksi.
Haluaisin päästä käymään joskus tuolla kaukana, äitini luona.
Mutta erittäin harmillista, että lennot ovat niin kallita.


Olemme jopa suunnitelleet mieheni kanssa sitä aikaa kun hän jää
eläkkeelle.
Hänen ammatissaan on etu, että pääsee jo nuorena eläkkeelle.
Miehelläni ei olekaan enää, kuin reilu kolme vuotta tuohon hetkeen.
Olemme vielä nuoria ja paljon on asioita tehtävänä.
Kuitenkaan ei ole tarkoitus hautautua kotiin ja kiikkustuoliin.

Ehkä voisi jopa toteuttaa unelman moottoripyöräilystä.

Ja paljon on asioita, joita olisi vielä tarkoitus ehtiä tehdä.
Nyt, kun lapsetkin ovat jo isoja, niin aikaa jää monelle mukavalle jutulle.
Minäkin ajattelin, että hommaan ompelukoneen, jota minulla ei vielä ole,
ja alan ompelemaan.
Ehkä vosin tehdä jotain pieniä koristejuttujakin.
Ja jos niistä sitten tulisi hyviä, niin miksipä en voisi ajatella vaikka myyntiin
niitä tekeväni.
No, ehkä se kone kuitenkin olisi hieman tuoreempaa mallia kuin tuo kuvassa.
Toki tuollainenkin voisi olla sisutuksena kiva.

Mutta, joka tapauksessa. Nyt tehdään asiat toisin, kuin vielä loppuvuodesta.
Eletään ja rakastetaan täysillä.
Ei murehdita turhista.



2 kommenttia:

Sateenkaari kirjoitti...

Elama kannattaa tayttaa monenlaisilla mukavilla ja itseaan miellyttavilla asioilla ja touhuilla.
Elamaa ei kuitenkaan kannata elaa "kuin viimeista paivaa", silla se on kovasti kuluttavaa. Mutta " elaa" taytyy.
Mukavia suunnitelmia, Latindance.

Latindance kirjoitti...

Tarkoitus on tehdä loppuelämästä miellyttävä. Kun menettää läheisen, niin se jotenkin laittaa asioita uuteen järjestykseen.