Onpas aikaa taas kulunut. kesä meni mukavasti lomaillen ja jos nyt ehtis edes vähän kirjoitella.
Odottelin siis kolmatta lastamme ja kasvatimme kahta ihanaa poikaa. Poikamme olivat hyvin kilttejä lapsia ja viihtyivät hyvin toistensa seurassa. Pian alkoi meidän perheessä tapahtua muutoksia. Oli kevät ja mieheni ilmoitti minulle, että aikoo hakea siirtoa. Minä tietysti heti uteliaana, että mihis tällä kertaa. Jak un kuulin uutisen, niin olin hetken aivan hiljaa ja ehkä hieman järkyttynyt. Mieheni kertoi, että hakee siirtoa Rovaniemelle. Minä, Keski-suomessa syntynyt ja siellä ikäni asunut en oikein tiennyt mitä olisin siihen sanonut. Noh, aikaa kului ja päätös siirrosta oli tullut, ja muutto rovaniemelle oli siis tiedossa. Kävimme tutustumassa Rovaniemeen ja samalla kävimme tietysti katsomassa uuden asuntomme. Paikka vaikutti ihan hyvältä, vaikka minulle se olikin valtava muutos.
Siitä tutustumisreissusta jäi mieleen se, että nuorin poikamme oppi sillä reissulla ensimmäisen sanansa, ja se oli, päivää. Pojat olivat tuolloin vielä niin pieniä, että muutto heille oli kohtalaisen helppo.
Tuli sitten muuton aika. Onneksi meidän ei tarvinnut kuin pakata tavarat, ja muuttomiehet hoitivat loput. Minä ison mahani kanssa en olisi voinutkaan paljoa tehdä. Olimme anoppini luona Keski-suomessa, kun muuttokuormamme lähti matkaan. Me itse lähdimme yöjunalla perässä. Yöjuna hytissä lasten kanssa oli oikein jännä kokemus. Itse en osannut juurikaan nukkua ja lapsetkin nukkuivat hieman levottomasti. Hienoa tässä muutossa oli se, että mieheni työnantaja kustansi muuton ja muut. Aaamulla klo 7. olimme sitten perillä Rovaniemellä ja siitä sitten asemalta taksilla uuteen kotiin, johon oli jo tavarat kannettu sisään. Kovasti yritimme etsiä tavaroiden seasta vähän astioita, että voisimme laittaa aamupalaa, että saataisiin päivä taas hyvin käyntiin. Siinä sitten heti aamupalan jälkeen alkoi kova urakka, kun aloimme purkaa tätä sekamelskaa.
Minua siinä hieman supisteli ja oli sitten pakko hengähtää välillä. Olihan kuitenkin laskettuun aikaan vielä useita viikkoja.
Mutta näin. Jatkanpa tästä seuraavan kerran, ettei heti kaikkea kerrota , vaan pidetään mielenkiinto yllä ;D
Oikein mukavaa syksyn alkua kaikille lukijoilleni ;D
2 kommenttia:
Olen kaynyt joskus kauan sitten Rovaniemella.Mukava ja viihtyisa kaupunki.Oltiin poikien korisreissulla,ja olipa pitka matka Keski-suomesta.
Kiitos kommentista, sateenkaari ;)
Kyllä tuo Rovaniemi on kaunis paikka. Ja kyllähän sieltä pitkä matka tuli aina Keski-suomeen, kun siellä käytiin sukuloimassa. Aina piti varata päivä aikaa, kun lapsetkin olivat pieniä ja kuitenkin piti matkan aikana käydä syömässä ja muita pysähdyksiä tehdä. Nyt vuosia myöhemmin olisin valmis muuttamaan sinne vaikka uudestaan, mutta kaikki ei aina ole mahdollista. Tarinani edetessä tulee vielä paljon mielenkiintoisia juttuja, mutta jätetään ne nyt vielä sinne odottamaan ;)
Lähetä kommentti